Kirjoittaja Mira Rajalakso
Jatkuvan oppimisen-termi ymmärretään helposti tutkintoon johtavaksi kouluttautumisrumbaksi ja pelkkä ajatuskin muutaman vuoden opiskelusta työn ohella uuvuttaa aikuista työssäkäyvää ihmistä. Jatkuva oppiminen on termi, joka voi sekoittua suorittamiseen.
Jatkuvan oppimisen tarkoituksena on tukea ihmisiä tunnistamaan nykyisen osaamistasonsa ja auttaa kehittämään osaamistaan huomioiden työelämän muutoksista johtuvat osaamistarpeet. Jatkuvasta oppimisesta puhutaan nyt laajalti, kun ympäröivän maailman muutosnopeus on käsittämättömän nopeaa. Ihmisiltä vaaditaan entistä enemmän joustavuutta, kykyä reagoida uusiin tilanteisiin ja hyödyntää niitä tavoitteellisesti, päivittää osaamisensa ja ennakoida tulevaisuuden osaamistarpeet. Tässä turbulenssissa elävät ihmiset kehittyvät työssään ja kehittävät työtään, mutta he eivät välttämättä tiedosta tätä arjessaan.
Tieto siitä, mitä yrityksessä osataan, on tärkeää niin yksilöille kuin yrityksillekin, jotta kaikki osapuolet tietävät, minkälaista tietotaitoa yrityksen henkilöstössä on ja mitä tarvitaan lisää. Monesti henkilöstölle on kertynyt taitoja työssä niin, että ne ovat osaamisen tunnistamisen avulla mahdollista hyödyntää uudeksi tutkinnoksi.
Osaamisen kehittäminen ja osaamisen johtaminen ovat jatkuvaan oppimiseen liittyviä asioita, jotka ovat luikerrelleet keskustelunaiheiksi eri kokoisiin yrityksiin. Pk-yrityksissä harvoin on erillistä henkilöstöjohtajaa, ja siksi osaamista ja oppimista edistävät asiat jäävät helposti arjen jalkoihin. Mutta panostaminen osaamista edistäviin ja kehittäviin asioihin yrityksessä maksaa itsensä todistetusti takaisin: Henkilöstön pitovoima lujittuu. Yrityksen brändi vahvistuu. (Urbaania kasvua Vantaa -hanke, Uudella osaamisella kasvuun-julkaisu: https://view.taiqa.com/vantaa/uudella-osaamisella-kasvuun#/page=14)
Bisneksessä menestys mitataan arvoteoilla
Silti keskittyminen osaamisen kehittämiseen ja johtamiseen yrityksissä ei pelkästään riitä. Yrityksiltä vaaditaan entistä enemmän tiedostavuutta ja olemassaolon tarkoituksen sanoittamista ja sen vahvistamista arvoteoilla. Arvotekojen on oltava samaistuttavia sidosryhmille ja asiakkaille. Puhutaan tulevaisuusyhteensopivasta bisneksestä. Arvojaan esille tuovia yrityksiä yhdistää motivoitunut ja työhönsä intohimoisesti suhtautuva henkilöstö, kun yrityksillä on selkeästi kommunikoitu olemassaolon tarkoitus. Tämä kaikki johtaa tyytyväiseen asiakaskuntaan.
Nämä niin kutsutut nettopositiivisuuteen tähtäävät yritykset houkuttavat nuorta työntekijäkuntaa, hankintaketjua ja tiedostavia asiakkaita, jotka ymmärtävät yritystoiminnan voiton tavoitteluun kuuluvan yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Nettopositiivisten yritysten agendalle kuuluu vaikuttaminen – otetaan kantaa ilmastopolitiikkaan, vaaditaan selkeyttä hiilijälkien seurantaan ja edistetään ihmisoikeuksia. Sidosryhmäkapitalismi on tätä päivää yritystoiminnassa.
MUUVO-hankkeessa pilotoitava toimintamalli antaa yritysjohdolle ja henkilöstölle mahdollisuuden yhdessä pysähtyä tarkastelemaan toimintaympäristön muutoksia ja niiden tuomia vaatimuksia liiketoiminnalle ja omalle osaamiselle. Hankkeessa pilotoidaan toimintamallia, joka koostuu itsenäisestä opiskelusta ja yhteisistä yritysvalmennuksista. Itsenäisesti suoritettavat mikrokurssisisällöt ovat monipuolisia, lyhyitä yksittäisiä paketteja sisältäen laajasti tietoutta vihreän siirtymän, kestävän kehityksen, osaamisen kehittämisen ja muutoshallinnan teemoista. Osaamisen kehittämisen, osaamisen johtamisen ja muutoshallinnan mikrokurssit tukevat henkilöstöä vihreän siirtymän ja kestävän kehityksen oppien siirrossa omiin työtehtäviinsä. Yritysvalmennuksissa kootaan kursseilla esiin nousseet opit ja oivallukset ja sovitetaan ne yrityksen tavoitteisiin. Jokaisen yrityksen koulutuspolku räätälöidään sen tarpeeseen hankkeen viitekehyksessä.
MUUVO muutosvoimaa osaamisesta-hankkeen pääkoordinoijana toimii Laurea-ammattikorkeakoulu Oy ja osatoteuttajina Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Vantaan kaupungin elinkeinopalvelut. MUUVO-hanke on aktiivisesti toiminnassa 1.10.2021 – 30.8.2023. Hanke saa tukea Euroopan sosiaalirahastolta ja se rahoitetaan osana Euroopan unionin COVID-19 pandemian johdosta toteuttamia toimia.
Lisätietoja:
Mira Rajalakso
Projektipäällikkö, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy
mira.rajalakso@laurea.fi
Kirjoituksen inspiraationa blogit:
Oppimiskulttuuri rakentuu vahvoille arvoille, Vilma Mutka: https://mukamas.fi/blogi/oppimiskulttuuri-rakentuu-vahvoille-arvoille/
Elämä ei vain ole, se pitää tehdä, Kirsi Piha: https://ellunkanat.fi/nakemys/artikkelit/elama-ei-vain-ole-se-pitaa-tehda/
Blogi on julkaistu Laurea Journalissa 4.8.2022, CC BY-SA 4.0 -lisenssi